[sukutaulu] [tuloksia] [kuvia]

Milli huoltaa 1 v esikoistaan

Meille ei pitänyt tulla enempää kissoja....
Aluksi kuitenkin leikittelimme ajatuksella että pitäisimme toisen tytöistä itsellä. Ajatus jäi kuitenkin ajatuksen tasolle. Ferraria kyseltiin aika paljon, mutta mikään koti ei tuntunut minusta sopivalta ja halusin Ferrarin ehdottomasti näyttelykissaksi. Ehkä alitajuisesti tiesin koko ajan että Ferrari on kohtaloni... Lopulta mieheni sanoi kun muut pennut oli lähteneet että ei me voida tuosta Ferrarista luopua. Voi sitä tuuletusten määrää... Silloin vasta uskalsin sanoa ääneen sen minkä olin oikeastaan jo alusta saakka tiennyt.

Ferrari on ensimmäinen oma kasvattini. Ferrari syntyi koko pentueen ensimmäisenä. Jo alusta asti oli selvää että jos syntyy punainen pentu niin sen nimeksi tulee Ferrari. Ferrari painoi syntyessään 142 g. Fertsun painokehitys on ollut omaa luokkaansa alusta saakka. Se painoi koko ajan pennuista eniten ja nyt vajaan kahdeksan kuukauden iässä painoa on siunaantunut jo 5,5 kg.

Fertsu on todella vilkas ja ei todellakaan mikään sylikissa. Poika tulee kyllä joskus vierelle nukkumaan, mutta ei syliin. Se on selvästikin hyvin ylpeä ja tietää komeutensa. Muut kissamme pesevät ja hoitavat sitä. Kun joku kissoista kehrää tai kurnuttaa niin Fertsu on heti paikalla vaatimassa niiden huomionosoituksia.

Poika on myös aika itsepäinen. Kokeilee kaikenlaista. Tietää kyllä tekevänsä kiellettyä, mutta silti pitää yrittää että josko tällä kertaa onnistuisi. Ilkeyttä suoranaisesti Ferrari ei tee. Sillä vain on energiaa vaikka muille jakaa. Itsetunto on kohdallaan. Muiden kissojen kimppuun hyökätään vaikka toinen murisisi vastalauseen. Fertsu ei ensimmäisenä luovuta.... Fertsun paras kaveri ja esikuva on ehdottomasti Inkku. Pojat menevät joka paikkaan peräjälkeen. Sanontamme onkin että mitä Inkku edellä sitä Ferrari perässä.

Missä Ferrari siellä Inkku